Sisustuspäällikön mielestä pahkapöytä on ruminta mitä kuvitella saattaa. Se ei hänen eikä hänen ystävättärien mielestä sovi mihinkään sisustustyyliin. Ainut paikka mihin pöydän voisi kuvitella on kaukainen mökki, mikä on hylätty. Pöytä peitetäänkin suurella valkoisella liinalla ystävättärien saapuessa, etteivät he järkyty.
Minulle pöytä tuo muistoja lapsuudestani ja isästä. Isän mielestä pöytä oli kodin hienoin esine. Nuorena miehenä hän etsi ja taltioi pahkapuita. Muuttaessaan Pohjanmaalle velipoika laittoi pahkat junassa Seinäjoelle.
Naapurin mies joka oli tunnettu puutöistään sai tehtäväkseen tehdä pahkoista olohuoneen pöydän. Myöhemmin hän sai tehdäväkseen tehdän toisen. Isä halusi, että veljeni ja minä saamme molemmat oman.
Tämä on se ensimmäinen ja se 'oikea'. Veljelle ei ollut väliä, niin hän sai 2000-luvun version. Enkä ole pöytää sen jälkeen nähnyt. Ei se taida sopia heidänkään sisustukseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti